YO-juhla kansikuva

YO ohjelma kuva ohjelma

Onnea uusille ylioppilaille ja hyvää kesää. Käsiohjelman kuvat on tehnyt 2. luokkalinen Laura K.

IMG_0353

KU2-kurssilaisten tehtävänä oli tehdä myyvä pakkaus elintarvikkeelle, jonka raaka-aineena on hyönteispitoinen proteiini. Inspiraationa tehtävään luimme lehtiartikkelin hyönteiselintarvikkeiden pakkaussuunnittelusta.  Tehtävästä innostuttuaan ope ja lukiolaiset olivat jo valmiina hankkimaaan hyönteiselintarvikkeita, mutta Suomen laki on tullut tuotteistamisessa vastaan. Ennakkoluulottomia ja valituille kohderyhmille suunnattuja pakkauksia alkoi kuitenkin syntyä tiuhaan tahtiin ja samalla lisääntyi medialukutaito mainonnan osalta. Pakkauksilla vaikutetaan meidän kulutuskäyttäytymiseemme.

KU2-kurssilaiset tekivät myös perinteisen runokuvitustehtävän Mika Waltarin sanoja käyttäen. Runot luettiin iPadille ja katsoimme työt yksitellen valkokankaalta runoista ja kuvituksista nauttien.

Yhtenä KU2-kurssin tehtävistä oli keramiikkatyö: kanooppiastia, joka silyttää jotain tekijänsä salaisuutta. Kanooppiastioiden historia on pitkä. Tutustuimme lyhyesti muinaisen Egyptin esinekulttuuriin. Useille lukiolaisille keramiikkatyö oli elämän ensimmäinen kerta saven parissa. Veikeät työt olivat hetken esillä koulun pääportaikossa, mutta häipyivät sitten paljastamattomine salaisuuksineen lukiolaisten koteihin.

KU4-kurssilaisen Albert Edelfeltin Virginie-maalauksen pohjalta tehty akryylityö on julkaisemisen arvoinen. Kuvan naisen elämään voi sukeltaa salapoliisikertomuksen tavoin Anna Kortelaisen Virginie -kirjan kautta. Taidehistoria on mielenkiintoista tutkimustyötä.

IMG_0354

 

Natura-lehti julkaisi aiemmista tiedeleirikouluistamme artikkelin. Syksyllä 2016 suuntana on Sodankylä ja teemana on ´Revontulten alla´.

Revontulten alla

Natura 5 2016, tiedeleirikouluista1

Oppiainerajat kaatuvat Perämeren rannan tiedeleirikouluissa

Aki Pulkkanen & Jyrki Autio, Raahen lukio

Perämeren rannikon lukiot Raahessa, Pyhäjoella ja Kalajoella ovat järjestäneet ilmiöpohjaiseen oppimismenetelmään nojaavan tiedeleirikoulun jo kolmena syksynä. Lukiolaisten yhteisissä projekteissa on tutkittu rannikon ainutlaatuista maankohoamista, Hailuotoon kaavaillun silta-pengertien tuomia muutoksia ja rannikon tuulia. Tavoitteena on ollut laajan ilmiön lähestyminen sulauttaen eri oppiaineiden näkökulmia monipuoliseksi ja elämykselliseksi kokemukseksi. Tiedeleirikoulun taustalla on vaikuttanut tarve kehittää lukiota kohti laajojen kokonaisuuksien hallintaan unohtamatta  opetuksellista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Miksi 1800-luvulla Pyhäjoen rantakallioihin kaiverretut nimikirjaimet ovat jäkälien ja sammalten peittäminä korkealla, kun uudemmat hipovat Perämeren aaltoja? Miten maankohoamista voi havaita Raahen kaupunkikuvassa? Kuinka voimakas tuuli nostaa ryhmässä tehdyn paperileijan ilmaan tai kuljettaa tiedeleirikoululaiset purjeveneellä Maakallan saareen? Miten tuuli muokkaa maisemaa, inspiroi taiteessa tai valjastetaan tuottamaan energiaa?

Luontohavaintoja ja digiloikkaa

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on ollut iso rooli mieleenpainuvien luontoelämysten rinnalla. Lukiolaiset ovat rakentaneet ja jakaneet ilmiöihin liittyvää tietoa yhteistyössä eri lukioiden opiskelijoiden, tiedeleirikouluun kutsuttujen asiantuntijoiden ja opettajien kanssa. Lukioiden välinen viestintä valmisteluvaiheessa, opiskeluun liittyvät taiteen ja tieteen ennakkotehtävät ja tiedon kerääminen tiedeleirikoulujen verkkosivuille ovat olleet vastapainona intensiiviselle tutkimusmatkoille ja asiantuntijoiden kohtaamiselle. Verkostoituminen on oleellinen osa tiedeleirikoulua.

Opettajien monologeista yhteisölliseen oppimiseen

Oppiainerajoja ylittävät projektit on kirjattu uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan teemaopintoina. Kokemuksemme mukaan opetuksen suunnittelu lohkaisee projektista suuren osan. Eri lukioista tulevien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen olemme oppineet käyttämään riittävästi aikaa. Toimiva vuorovaikutus on perusedellytys oppilasryhmän aktiiviselle roolille, sillä opettajaryhmällä on suuri kiusaus täyttää hiljaiset hetket opetusmonologeilla ilmiöiden ja elämysten äärellä.

Opiskelijoiden kommentteja maankohoamistiedeleirikoulusta:

”Tiedeleirikoulussa pääsi itse tutkimaan asioita jos niitä ei heti ymmärtänyt. Suurin ero

mielestäni oli että luonnossa sai selkeämmän kuvan maankohoamisen mittakaavasta.”

”Parasta oli ulkona ilmiön äärellä ihmettely. Juuri se, että asiaa ei opiskeltu kirjoista vaan

ilmiön äärellä.”

Ulos luokkahuoneista – “The truth is out there”

Tiedeleirikoulut elävöittävät ja tuovat vaihtelevuutta oppimiseen. Niiden parasta antia niin opiskelijoiden kuin opettajien mielestä ovat autenttinen oppimisympäristö, sosiaalisuus ja itse tekeminen (Virranmäki 2013). Onnistuessaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyykin kontekstuaalinen oppimiskäsitys: oppimiseen sidotaan asiantuntijuus, oppimisen sosiaalisuus sekä konkteksti yhdessä aktiivisen tiedonrakentamisen kanssa (vrt. Cantell 2001: 26; Virranmäki 2013:68). Näiltäkin osin lukion uuden opetussuunitelman henki toteutuu hyvin tiedeleirikoulussa.

Opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit tiedeleirikouluista lehtiin (Halunen 2013; Larikka & Vilenius 2014; Raahen Seutu 2015) ja nettiin  (Luma 2015)  harjaannuttavat heitä asiatekstien kirjoittamiseen, tiedon julkaisemiseen ja journalistin taitoihin. Samalla lukiot saavat näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Lähteet:

Cantell, H. (2001). Oppimis- ja opettamiskäsitykset maantieteen opetuksen ja aineenopettajakoulutuksen kehittämisen lähtökohtina. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 228. Hakapaino, Helsinki.

Halunen, S. (2013). Tiedeleiri tuo mielekkyyttä oppimiseen. Pyhäjoen kuulumiset. Pyhäjoen lukion tuottama joukkojulkaisu. http://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2013/pyhajoenkuulumiset-38.pdf Luettu 25.4.2016.

Larikka, K & Vilenius, M (2014). Valaiseva reissu sillattomaan saareen. Kaleva 15.9.2014

Luma (2015). Tuulen viemänä Kalajoella – ilmiömäistä oppimista. http://luma.fi/artikkelit/4034/tuulen-viemana-kalajoella-ilmiomaista-oppimista Luettu 25.4.2016.

Raahen Seutu (2015). Tiedettä ja tuulen viemää. 2.10.2015

Virranmäki, E. (2013). Ilmiöpohjaisuus maantieteen opetuksessa ja oppimisessa – ilmiöpohjaisen opetuksen hyödyntäminen lukion tiedeleirikoululla. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201312202050.pdf. Luettu 25.4.2016.

Natura 5 2016, tiedeleirikouluista2

 

KU3-kurssilla harjoiteltiin elokuvien editointia ja tutustuttiin elokuvan tyylilajeihin ja historiaan. Kurssin päätteeksi valmistui filmejä niin tupakkavalistuksesta, omista lempipaikoista kuin myös dokumenteja Suomi 100 -vuotta teemalla.

 

 

KU6-kurssin aluksi harjoiteltiin erilaisia piirros- ja maalaustekniikoita. Samaan kuvaan saattoi kokeilla eri tekniikoita ja tutkia miten valittu tekniikka vaikuttaa ilmaisuun. Lähtökohtana teoksille oli taihistorian merkkiteokset, joista etsittiin taustatietoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Raapekartonkityö

Kurssin valinnaisena tehtävänä oli rakentaa pahvilaatikkoon kolme erilaista näkymää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Collagrafiaharjoitus

Suunnittelua, kokeilua, tekniikoiden opettelua ja vastoinkäymisiä. KU7-kurssin värikäs lopputyösato on taas upeaa katseltavaa, kun lukiolaisilla on mahdollisuus tehdä painokankaita käyttöön ja pukinkonttiin.

”Tykkäsin kaikesta mitä tehtiin. Aika työntäyteinen kurssi ja hyvä niin.” NL

”Kurssilla riitti hyvin tekemistä ja tekniikat, joilla teimme kankaanpainantaa oli kivoja. Tulevaisuuden haaveena olisi olla ala-asteen opettaja ja näitä taitoja voin hyödyntää sitten. Luennot olivat mielenkiintoisia ja tekniikat tosi kivoja! Apua sai tarvittaessa. Huovuttaminen vei aika paljon aikaa ja sen olisi ehkä voinut siirtää jollekin muulle kurssille, koska aikaa ei oikein riittänyt lopputyöhön. Tosi kiva kurssi! Ehdottomasti suosittelisin!” SV

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

”Tekeminen oli mukavan omatoimista ja opettajalta sai tarvittaessa apua. Kankaanpainovärejä olisi voinut olla enemmän. Mutta värien sekoittamisella sai kuitenkin tarvittavat värit. Kiinnostavinta oli sabloonatekniikka. Taikinatekniikka taas ei ollut mun juttu, mutta sitäkin oli mukava kokeilla.”  JK

IMG_2437

Joulukoriste-tyynynliina. Lopputyön suunnittelussa ideoita ei millään syntynyt, halusin lopputyön olevan jouluaiheinen ja sabluunalla taikka palikkapainannalla toteutettu. Jo kurssin alussa minulla oli kuvio, jota toivoin pääseväni toteuttamaan, mutta kuvio ei tuntunut sopivan mihinkään. Nyt lopputyön suunnittelu vaiheessa päätin ottaa kyseisen kuvion käyttöön hieman muokaten sitä. Muokkasin sitä hieman lumitähden suuntaan(ainakin sabluunan tarkoituksena on esittää hieman lumitähteä/hiutaletta) ja tein kuvion sabluunaan. Kankaanpaino väriksi halusin jonkun punaisen sävyn, jolloin päädyin ruusunpunaiseen. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut suunnitella työtäni hieman pidemmälle, mutta silti juuri sellaisena se sopii mielestäni huoneeseeni ja jouluteemaan. Mia

IMG_2428

Flowers Aluksi suunnittelin tekeväni verhot valotuskaaviolla, mutta huomasin ongelman kuvion sijoittamisen kanssa, joten päätin viime hetkellä tehdä ne sittenkin minulle tutummalla sabluuna  tekniikalla. (valotuskaaviolla päädyin tekemään loppujen lopuksi vain kassiin kuvioinnin)

Idean sabluunaan sain selaamalla netissä olevia kuvia. Kuvion väriksi valitsin mustan, sillä en tahtonut kovin värikkäitä verhoja. Jos saisin tehdä jotain paremmin/uudestaan niin olisin siirtynyt aiemmin sabluunaan ja sen suunnitteluun niin ei olisi tullut niin kiire työn kanssa ja olisi tullut tarkempaa jälkeä ja ehkä vielä hieman mielenkiintoisempi kuviokin.

Kaikesta huolimatta olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen, sillä vaikka pienellä kiireellä ne verhot tein, niin ne onnistuivat silti ihan suhteellisen hyvin. Todennäköisesti verhot päätyvät jossain vaiheessa huoneeni ikkunoihin.  Tanja

IMG_2426

”Opin kankaanpainannan perusteet ja erilaisia tekniikoita. Tekniikat opetettiin selkeästi ja apua sai tarvittaessa. Kiinnostavaa oli huovutus, sillä se erosi muusta kurssisisällöstä huomattavasti, se antoi siis virkistävää vaihtelua kurssin alukuun.” DL

IMG_2423

”Opin muodin historiasta ja erilaisia kankaanpainotekniikoita. Olisin kaivannut enemmän aikaa, että olisi ehtinyt kokeilla myös foliotekniikkaa,  koska se vaikutti kiinnostavalta”. LK

IMG_2431

Idyllinen joulu Tein lopputyönä joulupöytäliinan lumihiutalekuviolla. Käytin työssä taikinatekniikkaa. Ensin pursotin taikinaa kankaalle haluamakseni kuvioiksi. Kun taikina oli kuivunut, tuputin kankaan punaisella värillä. Sen kuivuttua raaputin kuivan taikinan pois ja silitin kankaan. Viime hetken ideasta silitin vielä jokaisen lumihiutaleen keskelle “timantin” koristeeksi. Valitsin taikinatekniikan, koska se oli mielestäni mielekkäin tekniikka. Lumihiutaleidea tuli luonnostaan ajatellessani joulua.

Mielestäni työssä epäonnistui hieman punainen väri, koska en tuputtanut sitä tarpeeksi paksusti, joten kangas kuultaa läpi paikoittain. Lumihiutalejonot menevät myös hieman vinoon. Pidän kuviosta, koska lumihiutaleet ovat kaikki erilaisia, sillä todellisuudessakaan ei ole yhtään samanlaista hiutaletta. Mielestäni työ kuvastaa idyllistä joulua punaisen värin ja lumihiutaleiden vuoksi. Jenni

IMG_2432

IMG_2412

2nd Dimension Tein harmaa-mustasävyisen kankaan taikina- ja sabloonatekniikalla. Kankaasta minun on tarkoitus tehdä pussilakana ja tyynyliina itselleni. Valitsin nämä tekniikat, koska ne sopivat parhaiten suunnittelemaani kuviointiin. Ensin piirsin taikinalla kuviot kankaaseen. Seuraavaksi tuputin koko kankaan harmaaksi. Vaikeinta työssä oli harmaan sävyn sekoittaminen joka kerta samanlaiseksi, mutta onnistuin siinä mielestäni kuitenkin aika hyvin. Harmaan värin päälle tein isoja kolmioita sabloonalla. Viimeiseksi rapsutin taikinan irti kankaasta, mikä oli ikävää koska sormenpäät tulivat kipeiksi. Työn nimi tulee siitä, että kankaassa on kahdenlaista kuviointia eli tavallaan kaksi eri ulottuvuutta. Laura

IMG_2435

Pinkki piristys Tein lopputyöni kankaan värjäystä, sabluunaa ja palikkapainantaa apuna käyttäen. Tein tekstin sen takia työhöni, koska se kiinnosti minua. Pinkin kankaan ajattelin ottaa pirteyden ja sen vuoksi että se on lempivärini. Kuvioina käytin lumihiutaletta ja mandalaa, jotka opettaja oli ostanut. Työssä onnistuin kankaiden värjäyksessä. Ajattelin kankaan menevän pilalle, mutta eipä se mennytkään. Työssä epäonnistui välillä palikka painanta, koska palikka täyttyi väristä ja muuttui suttuiseksi.  Ajattelin käyttää kangasta pöytäliinana, kunhan olen ommellut kankaani. Työn nimeksi päätin Pinkki piristys. Ella

IMG_2418

Anarchy in the high school Työ on tehty kankaanpainanta tekniikoilla. Ensin kangas on värjätty kultaisella kankaanpainovärillä tuputtamalla väri pintaan. Pohjan kuivuttua kankaaseen on painettu sabloona tekniikalla Sid Viciousin kasvot, sekä teksti Sex pistols. Työssä onnistui hienosti hahmojen sommittelu, sekä pohjaväri. Väriä oli käytössä todella niukasti, mutta silti se riitti tasaisesti koko työhön. Uudelleen haluaisin tehdä muutaman kasvokuvan painannan, sillä väri levisi hiukan reunoilta. Työ tulee käyttöön seinä kankaaksi tekijänsä asuntoon. Daniela

IMG_2429

Lumipyry Tein lopputyöksi tyynyliinan, jossa leijailee pieniä ja isoja lumihiutaleita. Aiheen keksin viikonloppuna pyryttäneestä lumesta, josta lopputyön nimikin tulee. Tein työn sabluuna tekniikalla, joka ei aivan onnistunut. Tarkoituksena oli herätellä lapsuusmuistoja askartelun merkeissä, tämä vaihe onnistui hyvin. Mutkia matkaan toi teollisuus muovi mikä ei tahtonut totella minua. En onnistunut sen taittelussa ja mytyssä olevan muovin leikkaaminen oli todella haastavaa. Tämän jälkeen yritin samaa kontaktimuoville, samalla lopputuloksella. Lopulta päädyin tekemään sabluunan paperista, aluksi epäilin todella paljon miten se onnistuisi, sillä paperi on hyvin haurasta varsinkin kun sen päälle jatkuvasti tuputetaan väriä. Nyt työ on kuitenkin valmis ja olen siihen tyytyväinen. Paperi  kesti hyvin epäilyksistä huolimatta! Noora

IMG_2411

RusettiverhoLähdin tekemään lopputyöksi kappaverhoja tyttövauvan huoneeseen sabluuna-tekniikalla. Idean keksin kummipoikani verhoista, joihin on painettu auton kuvia. Ajattelin, että vauvan huoneeseen sopisi saman tyyliset verhot, mutta tyttömäisemmällä kuviolla. Tein kaksi eri kokoista rusetti-sabluunaa teollisuusmuovista leikaten. Ongelmia oli hieman sabluunaa leikatessa kirurgiveitsellä, koska kuvioista piti saada symmetriset. Kun sabluunat olivat valmiit, leikkasin noin 3 metriä valkoista kangasta ja aloitin kankaanpainon tuputtamalla. Käytin ruseteissa kahta eri väriä, tumman pinkkiä ja vaaleanpunaista. Tuputtaminen sujui hyvin, sabluunalla sai nopeasti toistettua samaa kuviota ja verhot valmistuivat yllättävän nopeaa. Lopuksi silitin vielä verhot, sillä kuuma kiinnittää kankaanpaino värin kankaaseen. Olen tyytyväinen lopputulokseen, koska verhoista tuli aikalailla sellaiset kuin halusinkin. Hauskaa nähdä miltä ne sitten näyttävät vauvan huoneen ikkunassa! Sanna

IMG_2420

Ankkuri Päätin tehdä lopputyöksi ankkurikuviot tyynynpäällisiin sabluunatekniikalla. Tekniikka tuntui kaikista mukavimmalta ja kuviosta sai tarkemman. Tein aikaisemmin kurssilla myös kassiin kuvion samalla tekniikalla ja se ei onnistunut niinkuin halusin. Myös Siksi halusin kokeilla sitä uudelleen ja haastaa hieman itseäni. Valitsin kuvioksi ankkurit ja pohjaksi tyynynpäälliset, koska suunnittelin ne huoneeseeni. Siellä on paljon harmaata,valkoista ja ruskeaa väriä, joten ruskeat ankkuri kuviot toisivat mukavaa lisäystä sisustukseen. Ankkuri kuviota olen nähnyt aika monissa tekstiileissä, joten halusin kokeilla sitä itsekin.

yllättäväksi haasteeksi kuitenkin osoittautui ankkurien saaminen symmetrisesti tyynynpäällisiin. Olin ajattelut sitä helpommaksi, mutta kun tyynynpäällisiä oli vielä kaksi ja samat kuviot kummassakin, oli haaste saada ne tismalleen saman näköisiksi. Myös sabluunan muotoilu juuri haluamani näköisiksi tuotti haastetta. Kuitenkin lopputulos oli sellainen kuin halusin ja olen tyytyväinen!

Jenni

IMG_2416

IMG_2414

IMG_2415

KU8-kurssilla harjoiteltiin ihmisen kuvaamista. Tällä kertaa ihmishahmoja tehtiin saveen korkokuviksi, reliefeiksi, julisteisiin ja sarjakuviin. Aiheena julisteissa oli Raahen opetustoimen Komeljantterit ja maskeraadit -kilpailu. joka oli suunnattu kaikille paikkakunnan lapsille ja nuorille. Reliefeissä tutustuttiin saven käyttöön ja pyrittiin käsittelemään pintaa monipuolisesti. Reliefit maalattiin vesivärein.

Sarjakuvan tekeminen oli kiinnostavaa. Croquis-piirrosten tekeminen omista kavereista tai idoleista voisi innostaa kurssilaisia. Essi

Savityö oli tosi mukava. Komeljanttarit ja Maskeraadit oli ollut paljon hauskempi, jos olisi valinnut vähän paremmin, että mitä tekee. Sarjakuvaa oli erikoista tehdä. Pekka

Opin luottamaan, että oma idea selkiytyy, kun vaan alkaa työstämään jotain. Siis ettei aina oo luova olo ja silti sen tekemällä saa syttymään. Sain hyvin neuvoja tarvittaessa. Materiaalit ja välineet ovat luokassa ihan huippuja! Savityö oli ihan unelma! Kolmeljanttarihomma myös kunhan vaan pääsi alkuun. Sarjakuva ja tietotekniikka ei niinkään lempparia, mutta opin paljon niiden kanssa värkätessä. Anni

Opin käyttämään tablettia. Siitä on varmasti monenlaista hyötyä tulevaisuudessa. Mukavasti oli erilaisia työtapoja kurssilla. Mielestäni kaikki aiheet olivat ihan kiinnostavia. Anniina

Opin kuvaamaan ihmisiä monipuolisti. Matias

KU8-kurssilaiset testasivat iPadien ominaisuuksia sarjakuvien tekemisessä. Käytössä oli mm. Stripdesigner ja ComicBookCamera -sovellukset, joilla näkyvä maailma muuttuu sarjakuvan muotoon helposti. Opiskelijat etsivät myös muita omien kännyköidensä sovelluksia käyttöön. Kuvia käsiteltiin Picmonkey-kuvankäsittelyohjelmalla ja perinteisin tekniikoin, jolloin myös oman työn skannaaminen tuli tutuksi. Melkoinen paketti siis tvt-taitoja kuvien siirtämisestä ja valokuvauksesta ja iPad-sovelluksista. Kuvien siirtäminen laitteesta toiseen, printtaaminen ja käsittely ovat nykyajan perustaitoja.

Sarjakuvien tyylikeinoja etsittiin sarjakuvalehdistä ja vilkaistiin muutamia sarjakuvablogeja, joista suosittelen tutustumaan mm. koulumme entisen oppilaan, ihanan Mestariperunan hämmentävään opiskelijaelämään.😉 tai Norpatin vuosia (vuosikymmeniä?) kestäneeseen, visuaaliseen sarjakuvaelämäntapaan. Toivottavasti osa sarjakuvaa kokeilleista innostuu myös tämän taidemuodon hyödyntämisestä melkein päivittäisen visuaalisen ihmettelyn ja itseilmaisun muotona.

Tuomas, Matias ja Johannes:

TuomasMatias Johannes5

TuomasMatias Johannes

TuomasMatias Johannes2

TuomasMatias Johannes3

TuomasMatias Johannes4

Anni ja Essi:

essi ja anni

Milja:

SARJIS

Rosa:

rosakuvis8

Anniina:

Anniina Karjalainen

Oskari ja Jiri:

Tanja ja Essi:

Essin ja Tanjan sarjakuva

Pekka ja Aku:

Pekka ja Aku

 

 

Raahen, Kalajoen ja Pyhäjoen lukioiden tiedeleirikoulu järjestettiin tänä vuonna Kalajoella 22.-23.8.2015. Tiedeleirikoulun aiheena ja tutkittavana ilmiönä oli TUULI ja siihen liittyvät ilmiöt Kalajoen maisemissa. Tuuli on näkymätön, mutta voimakas. Se kuljetti meidät kaljaasi Ansiolla Maakalla-saareen ja nosti leirikoululaisten leijat taivaalle. Tuuli tuottaa sähköenergiaa, vaikuttaa lähiympäristöömme monin tavoin.

Tiedeleirikoulu logokuva

Innokas joukko Raahen, Pyhäjoen ja Kalajoen lukioiden opiskelijoita vietti elokuisen viikonlopun Kalajoella tiedeleirikoulussa, jonka käytännön järjestelyt tänä vuonna hoiti Kalajoen lukio. Tiedeleirikoulu järjestettiin jo kolmatta kertaa.

Kurssi perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen, ja kurssin teemaksi tänä vuonna valikoitui tuuli.

Ilmiöpohjainen oppiminen lähtee itse ilmiöstä, tässä tapauksesta tuulesta, josta leirin aikana pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen kuva. Lukion uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan kokonaisvaltaista, eri oppiainerajat ylittävää oppimista, ja siitä tämä leirikoulu on hyvä esimerkki.

Leirillä opitaan toisinpäin kuin normaalisti koulussa; leirillä samaa ilmiötä tutkitaan eri oppiaineiden kautta. Tiedeleirikoulu opettaa opiskelijoille myös sosiaalisia taitoja.

“Oli mukavaa nähdä lukiolaisten tulevan niin hyvin toimeen keskenään, ja lukiolaiset jopa puhuivat paljon englantia, joten mukana ollut vaihto-oppilas pääsi myös hyvin leiriin mukaan!” Raahen lukion kuvataideopettaja Aki Pulkkanen innostuu.

Kurssi koostui kahdesta osasta, ennakkotehtävistä ja opiskeluviikonlopusta Kalajoella. Ennakkotehtävien pohjalta opiskelijaryhmät toimivat leirillä asiantuntijoina eri kohteissa.

Tiedeleirikoulussa oppimisessa korostuu elämyksellisyys aivan eri tavalla kuin normaalissa luokkatilanteessa.

IMG_2092

Yksi leirin elämyksistä oli purjehdus kaljaasi Ansiolla Maakallaan, jonne sopivan tuulen ansiosta pystyttiin matkaamaan purjein. Opiskelijat saivat kokeilla purjeiden nostoa, ja halukkaat pääsivät myös ruorin taakse.

Matkan aikana selvisi osalle purjehtijoista se, että haaveen maailmanympäripurjehduksesta voi unohtaa. Vaikka merenkäyntiä oli vähän, moni joutui pitämään katseen tiukasti horisontissa pahoinvoinnin aisoissa pitämiseksi.

Maakallan pieni koko oli yllätys, mutta saaren hieno tunnelma ja idyllisyys sai monen toivomaan, että sinne olisi voinut jäädä pitemmäksikin aikaa. Paikallinen opas kertoi opiskelijoille saaren historiasta ja itsehallinnosta.

IMG_2019

Leirikoulun aikana ihmeteltiin tuulen aikaansaannoksia. Pitkään jatkunut maatuuli oli saanut meren vetäytymään, ja paljastuneella säikällä leiriläiset pääsivät upottamaan varpaansa Hiekkasärkkien hiekkaan. Näin opiskelijat tutustuivat konkreettisesti Kalajoen matkailun vetovoimaan.

Dyynien synnystä ja Kalajoen matkailusta kuultiin lisää opiskelijaryhmän kertomana. Leirillä pohdittiin myös tuulen ilmentymistä eri taiteenlajeissa. Opiskelijat kertoivat, että esimerkiksi musiikissa tuuli esitetään usein viestin viejänä.

Tuulivoimaan leiriläiset tutustuivat Mustilankankaan tuulivoimapuistossa.

Puistoon aiotaan rakentaa luontopolku, jonka varrelle tulevien opastaulujen sisältöjä lukiolaiset saivat ideoida. Voimalan juurella leiriläiset ihmettelivät myllyjen suurta kokoa ja kuulivat tuuliryhmältä voimaloiden kustannuksista, eduista ja haitoista.

Leiriltä opiskelijat lähtivät hyvillä mielillä ja uutta oppineena.

Pyhäjoen lukion opiskelijan Tiia Keskisen mielestä leiri vastasi lukiolaisten odotuksia hyvin.“Tiedeleirikoulu oli oikein avartava kokemus ja leiristä sai leppoisen kurssin.”

IMG_2036

IMG_2043

IMG_2044

IMG_2052

IMG_2059

IMG_2065

Kurssin tavoitteet ja muita mietteitä: Kotiseututuntemuksen lisääminen aihepiirinä Perämeren ominaispiirteet ja lajisto. Läpileikkavana teemana tuuli. Energiantuotannosta tuulivoima (purjevene, tuulipuisto) ja aurinkovoima (aurinkopaneelit Maakallassa). Kalastus elinkeinona ennen ja nyt. Perämeren alueen kulttuuri- ja luonnohistoria. Hiekkasärkkien alueen maiseman muutos, matkailu ja sen vaikutukset. Selviäminen ilman sähköverkkoa saariolosuhteissa. Rauhoittuminen. Tiimityöskentely. Ihmettely. Asioiden kokonaisvaltainen hahmottaminen. Asioiden ja kohteiden dokumentointi kuvantamalla ja videoimalla. Sähköisten mahdollisuuksien käyttö kommunikoinnissa myös ennen ja jälkeen kurssin.

IMG_2079 IMG_2080

Seikkailuntäyteinen tiedeleirikoulu on Raahen, Pyhäjoen ja Kalajoen lukioiden yhteinen, jo kolmena vuonna toteutettu kokeilu ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Tänä vuonna tiedeleirikoulun teemana oli tuuli, jota tutkittiin eheyttävästi niin luonnontieteiden, kulttuurin, taiteen kuin kestävän kehtiyksen ja energian näkökulmista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Blog Stats

  • 127,339 hits

Open valokuvia Flickr:ssä

More Photos
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 103 muun seuraajan joukkoon